Ulkoilma 13.10.2016

Millaista on työskentely Aboalla, Suomen Etelämanner-tutkimusasemalla; miten arkielo sujuu kaukana muusta maailmasta? Tule tutustumaan tutkimusaseman elämään Helsingissä Tieteiden talolla 11. lokakuuta avautuneeseen näyttelyyn!


Mainos


Tieteiden talolla Helsingissä 11. lokakuuta avautuneessa näyttelyssä on mahdollista tutustua Etelämannertutkimukseen. Pääosin valokuvista koostuva näyttely on avoinna arkisin klo 9-16 osoitteessa Kirkkokatu 6 (Näyttelysali 504). Näyttely on avoinna tammikuun 2017 loppuun saakka.

Retkikunta vierailee Aboalla vuosittain

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on rakennettu vuonna 1988. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet mm. meri- ja rakennetekniikkaan, merentutkimuksen eri aloihin, ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan. Tutkimus keskittyy globaaleihin ilmiöihin: tarkoitus ei niinkään ole tutkia Etelämannerta vaan sieltä saadut tutkimustulokset kertovat koko maapallon tilasta.

etelamanner_kuva_01_mika_kalakoski

Suomessa Etelämanner-logistiikka FINNARP ylläpitää tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. Ilmatieteen laitoksella toimiva logistiikkaryhmän tehtävä Etelämanner-tutkimusmatkojen järjestäminen, tutkimusasema Aboan ylläpito ja tuttkijoiden tukeminen Etelämantereella työskennellessä. Tutkimusmatkoilla ollaan joka vuosi muutaman kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä ja pakkanen pysyy yleensä -15 asteen yläpuolella.

Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 12 hengen retkikunnille. Tilapäisesti asemalle mahtuu majoittumaan 18 henkilöä. ”Retkikunnan työ on vaativaa Etelämantereella. Useamman kuukauden viettäminen Etelämantereella kaukana muusta maailmasta on vaativaa. Siksi matkaan lähtevien retkikuntalaisten sopivuutta tutkimusmatkalle arvioidaan mm. psykologisella testillä. Tutkimusryhmässä on mukana aina kokki ja lääkäri. Etelämantereella ei näy televisio, eikä siellä toimi internet tai puhelin. Satelliittijärjestelmän välityksellä voi lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä, mutta sekin on hidasta. Vettä suihkuihin ja juomavedeksi saadaan läheiseltä jäätiköltä tai lunta sulattamalla”, retkikunnan päällikkö Mika Kalakoski kertoo arjesta Aboan tutkimusasemalla.

Seuraavaa retkikuntaa varustellaan parhaillaan. Vuoden 2016 retkikunta lähtee matkaan 2.12. ja palaa helmikuun puolivälissä Suomeen.

Lähde: Ilmatieteen laitos / Kuva: Mika Kalakoski/FINNARP


Mainos



Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika