Ulkoilma 13.10.2016

Millaista on työskentely Aboalla, Suomen Etelämanner-tutkimusasemalla; miten arkielo sujuu kaukana muusta maailmasta? Tule tutustumaan tutkimusaseman elämään Helsingissä Tieteiden talolla 11. lokakuuta avautuneeseen näyttelyyn!


Mainos


Tieteiden talolla Helsingissä 11. lokakuuta avautuneessa näyttelyssä on mahdollista tutustua Etelämannertutkimukseen. Pääosin valokuvista koostuva näyttely on avoinna arkisin klo 9-16 osoitteessa Kirkkokatu 6 (Näyttelysali 504). Näyttely on avoinna tammikuun 2017 loppuun saakka.

Retkikunta vierailee Aboalla vuosittain

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on rakennettu vuonna 1988. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet mm. meri- ja rakennetekniikkaan, merentutkimuksen eri aloihin, ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan. Tutkimus keskittyy globaaleihin ilmiöihin: tarkoitus ei niinkään ole tutkia Etelämannerta vaan sieltä saadut tutkimustulokset kertovat koko maapallon tilasta.

etelamanner_kuva_01_mika_kalakoski

Suomessa Etelämanner-logistiikka FINNARP ylläpitää tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. Ilmatieteen laitoksella toimiva logistiikkaryhmän tehtävä Etelämanner-tutkimusmatkojen järjestäminen, tutkimusasema Aboan ylläpito ja tuttkijoiden tukeminen Etelämantereella työskennellessä. Tutkimusmatkoilla ollaan joka vuosi muutaman kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä ja pakkanen pysyy yleensä -15 asteen yläpuolella.

Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 12 hengen retkikunnille. Tilapäisesti asemalle mahtuu majoittumaan 18 henkilöä. ”Retkikunnan työ on vaativaa Etelämantereella. Useamman kuukauden viettäminen Etelämantereella kaukana muusta maailmasta on vaativaa. Siksi matkaan lähtevien retkikuntalaisten sopivuutta tutkimusmatkalle arvioidaan mm. psykologisella testillä. Tutkimusryhmässä on mukana aina kokki ja lääkäri. Etelämantereella ei näy televisio, eikä siellä toimi internet tai puhelin. Satelliittijärjestelmän välityksellä voi lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä, mutta sekin on hidasta. Vettä suihkuihin ja juomavedeksi saadaan läheiseltä jäätiköltä tai lunta sulattamalla”, retkikunnan päällikkö Mika Kalakoski kertoo arjesta Aboan tutkimusasemalla.

Seuraavaa retkikuntaa varustellaan parhaillaan. Vuoden 2016 retkikunta lähtee matkaan 2.12. ja palaa helmikuun puolivälissä Suomeen.

Lähde: Ilmatieteen laitos / Kuva: Mika Kalakoski/FINNARP


Mainos



Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Suomalainen luonto esittäytyy Kangasala-talon luontokuvaillassa torstaina 30.11. Kangasalan Kameraseuran luontokuvaillassa nautitaan tunnustetun luontokuvaajan Heikki Willamon kuvaesityksestä sekä kameraseuran jäsenten kuvasadosta. Säveltäjä Heikki Mäenpään ja työryhmän sävelteos Suomalainen luonto saa kantaesityksensä tapahtumas...
Upeita luontovideoita, uudistunut ravintola ja uusi galleria Suomen parhaat luontokuvaajat ovat parin vuoden ajan rämpineet soilla ja lumessa, seisoneet räntä- ja kaatosateessa sekä taistelleet hellettä ja janoa vastaan. Tuloksena on syntynyt ainutlaatuisia otoksia karhuperheestä, kurjista soitimella, koskenla...
Haltian uusi näyttely kuvaa ihmisen jälkiä luonnossa ja auttaa ympäristöahdistukseen Suomen luontokeskus Haltian uusi erikoisnäyttely Jälki ottaa vahvasti kantaa ympäristön puolesta. Jälki tuo esiin ihmisen luontoon jättämää jälkeä pohjoismaisten valokuvaajien kuvin ja tarinoin. Noin sata kaunista ja vahvaa kuvaa koskettaa katsojaans...
Vuoden luontokuvat 2015 -näyttely avautui Kolin luontokeskus Ukossa Lokakuun puolivälissä ratkenneen, vuosittain järjestettävän Vuoden luontokuva -kisan parhaimmistosta koottu valokuvanäyttely on esillä heti tuoreeltaan Kolin luontokeskus Ukossa. Näyttely avattiin yleisölle eilen maanantaina 16.11.2015 ja se on esill...
Veehisten väki esillä luontokeskus Siidan uudessa näyttelyssä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusin näyttely, Puusta pudonnut – Veehisten väki, koostuu puuhun piirtyneistä hahmoista. Petri Nevalainen on koonnut melontareissuillaan Vätsärin erämaasta, Inarijärven rannoilta, ajopuita, joiden muodoista nousee esille...
Kirja-arvio: Hiihtovaellus Etelänavalle – Eräretki Roald Amundsenin jäljissä Oli kulunut sata vuotta Roald Amundsenin matkasta etelänavalle, kun hänen reittinsä hiihdettiin toisen kerran. Stein P. Aasheim ja kolme muuta norjalaista seurasivat pioneerien lumeen hautautuneita latuja, päämääränään päästä perille Amundsenin retke...
Lynx Adventure Antarctica -retkikunta teki ensinousun Etelämantereella – Huipun nimeksi Mount ... Suomalais-islantilainen neljän miehen retkikunta teki tänään ensinousun Etelämantereella sijaitsevalle vuorelle. Mount Suomeksi nimetty vuori on myös kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Lynx Adventure Antarctica –retkikunta saavutti tänään...
Vaeltajat -näyttely saapuu Inarin Valokuvaaja Jorma Luhdan Vaeltajat -näyttelyn avajaisia vietetään Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 6.10.2016 klo 18 luontoillan merkeissä. Näyttelyssä kurkistetaan sekä kuvaajan sielunelämään että päästään vaellukselle tunturiylängöille. Kuvaaja hylkä...
Ruotsalainen outdoor-yritys New Element Scandinavia aloittaa yhteistyön Pata Degermanin kanssa Ruotsalainen yritys New Element on aloittanut yhteistyön Suomen ainoan löytöretkeilijän, Patrick "Pata" Degermanin kanssa. Pata tulee käyttämään Exped makuualustoja ja muita yrityksen tuotteita tulevilla retkikunnillaan. Ruotsissa New Element tekee y...
Kajakin keulanäkymät -näyttely Vene 16 Båt -messuilla Kajakin keulanäkymät –näyttely on Kyösti Romppasen kokoama valokuvanäyttely omista vuosien varrella kajakista ottamistaan valokuvista. Kuvien ominaispiirteenä on läheinen kosketus luontoon ja kajakin keula. Valokuvanäyttely on retrospektiivinen ja...

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika