Rakennamme uutta! Uusi Ulkoilma avautuu alkuvuodesta 2022.

Ulkoilma 29.11.2011


Myrskyn jälkeen tunturissa.

Lähes sata tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistoista on kolmen vuoden ajan selvittänyt, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoomme ja siitä riippuvaisiin elinkeinoihin kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun.

Mittavan EU-rahoitteisen hankkeen “Luonnon tarjoamien palvelujen haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon” eli VACCIA-hankkeen tuloksien toivotaan hyödyttävän kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinonharjoittajia ja auttavan hahmottamaan, miten Suomessa voidaan sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Suomessa ilmaston odotetaan lämpenevän talvella enemmän kuin kesällä. Kesällä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät ja terminen eli lämpötilojen mukaan määritelty talvi lyhenee. Hankkeessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista mahdollisimman monenlaisissa ympäristöissä suurista kaupungeista (Helsinki, Lahti) ja matkailukeskuksista (Kuusamo, Sotkamo) erityyppisiin metsä-, maatalous- ja vesialueisiin, pohjoisesta etelään sekä sisämaasta rannikoille.

Matkailussa sopeuduttava lumen ja jään puutteeseen

Muuttuva sateisuus, lyhenevät ja lämpenevät talvet sekä huomattava lumipeitteen väheneminen voivat muuttaa luontoon perustuvan matkailun toimintaedellytyksiä Pohjois-Suomessa ratkaisevasti. Pohjoisen matkailukeskuksissa, kuten Sotkamon Vuokatissa onkin jo pohdittu, voisiko talvikeleihin liittyviä epävarmuuksia lievittää laajentamalla erilaisia katettuja ratkaisuja kuten hiihtoputkia tai jäähalleja“, hankkeen matkailuosiota vetänyt professori Hannu I. Heikkinen Oulun yliopistosta kertoo.

Keinotalven tarvitsemaa energiaa on mietitty puolestaan tuotettavaksi paikallisesti maalämmöllä ja bioenergialla. Ilmeinen sopeutumisvaihtoehto olisi myös kehittää matkailun ympärivuotisuutta ja ohjelmavaihtoehtoja. Tämä myös nostaisi matkailusektorin tehokkuutta ja tasaisi sekä ympäristöön että ihmisyhteisöön kohdistuvaa kuormitusta.

Muita merkittäviä tuloksia laajan hankkeen eri osa-alueilta on mm. se, että läntisellä Suomenlahdella veden sameus lisääntyy edelleen tulevaisuudessa ja vesilintujen kevätmuutto aikaistuu ja syysmuutto myöhentyy. Kaupungeissa huleveden määrä lisääntyy ja sen laatu heikkenee erityisesti alueilla, joilla maanpinta on asvaltoitu. Sademäärien kasvun sekä rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinta-alan lisääntymisen myötä kaupungeissa taajamatulvien riski kasvaa.

Metsissä mäntyjen kasvu kiihtyy mallinnuksen mukaan vähintäänkin 16% Etelä-Suomessa ja 31 % Lapissa, mutta lisääntyvät sään ääri-ilmiöt hillitsevät metsävarojen kehitystä. Metsänhoidon harjoittamiseen tulee suuria muutoksia muuttuvien olosuhteiden vuoksi.

Vapaa-ajankalastajat joutuvat sopeutumaan saaliskalaston muutokseen. Taimen saattaa kärsiä tulevaisuudessa korkeista kesälämpötiloista. Kuha ja ahven sen sijaan ovat lämpimän veden lajeja, jotka hyötyvät lämpötilan noususta. Muikku ja siika saattavat vesien lämmetessä siirtyä syvemmälle, jolloin niitä on vaikeampi troolata.

UlkoilunMaailma.fi / Lähde: Ilmatieteenlaitos {jcomments on}

Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika