Ulkoilma 14.2.2018

Stratosfäärissä tapahtunut äkillinen lämpeneminen voi lähiviikkoina aiheuttaa tavanomaista kylmemmän sään jakson Suomessa.


Mainos


Stratosfäärissä tapahtunut äkillinen lämpeneminen voi lähiviikkoina aiheuttaa tavanomaista kylmemmän sään jakson Suomessa.

Pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueiden yläilmakehässä on tapahtunut merkittävä stratosfäärin äkkilämpeneminen (Major Sudden Stratospheric Warming). Stratosfäärin äkkilämpeneminen liittyy polaaripyörteen jakautumiseen, jonka seurauksena lämpötila on nyt kohonnut 30 kilometrin korkeudella stratosfäärissä noin 20–30 celsiusastetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle.

Polaaripyörre tai napapyörre on talvisaikaan napa-alueille yläilmakehään noin 10–80 kilometrin korkeudelle muodostuva napoja kiertävä ja koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen leveysasteelle 60. Polaaripyörrettä kiertävät voimakkaat länsituulet, joiden nopeus on jopa 100 m/s, mutta polaaripyörteen hajotessa stratosfäärin tuulet heikkenevät ja kääntyvät itäisiksi.

Stratosfäärin äkkilämpeneminen kiinnostaa säänennusteiden ja ilmastoennusteiden tekijöitä, koska ilmiö vaikuttaa viiveellä sääoloihin maanpinnan lähellä”, sanoo tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.

Stratosfäärin äkkilämpenemisen jälkeen pohjoisnavan ylle muodostuu tyypillisesti korkeapaine, jonka vaikutuksesta tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kohonnut jopa kahden kuukauden ajan Euraasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa.

Suomen osalta aiemmista tapauksista tiedetään tilastojen valossa, että äkkilämpenemistä seuranneiden kahden kuukauden aikana keskilämpötila on ollut keskimäärin vajaan asteen pitkän ajan keskiarvoa alempi. Vaihtelu on kuitenkin suurta ja useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa sää on ollut meillä tavanomaista lauhempaa.

Stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtuu keskitalvella keskimäärin noin joka toinen vuosi, mutta ilmiön esiintymiseen ei kuitenkaan liity säännönmukaisuutta. Edellinen merkittävä keskitalveen sijoittunut stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtui vuonna 2013. Tätä seurasi Suomessa harvinaisen kylmä maaliskuu.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uusimmassa kuukausiennusteessa on Suomen alueella nähtävissä tavanomaista kylmempiä lämpötiloja helmikuun viimeiseltä viikolta ainakin maaliskuun puoliväliin saakka. Pitkiin ennusteisiin liittyy kuitenkin aina merkittävää epävarmuutta.

Ilmatieteen laitos
Mika Mannonen


Mainos



Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Talvi tiivistyy toukokuuhun – viimeiset vappusimat reppuun ja lumikenkäilemään Urho Kekkosen kansall... Kun eteläisessä Suomessa jo surffaillaan, Lapissa nautitaan vapun jälkeen vielä viimeisistä talvikeleistä. Saariselällä ei tuhlata parhaimpia hankikantoja, vaan lähdetään opastetuille lumikenkäretkille seuraamaan Lapin kevään etenemistä 3.-5.5. ...
Talvielämys jokaisen ulottuvilla Nuuksiossa Uusia talvilajeja ja vanhoja klassikoita Talviluonnon päivänä 6.2. Haltiassa. Espoon Nuuksiossa sijaitsevassa Suomen luontokeskus Haltiassa otetaan lauantaina 6.2.2016 ilo irti talvesta. Talviluonnon päivä kokoaa yhteen talvisia lajeja ja harrastu...
Merijäät erittäin petollisia Ilmatieteen laitos varoittaa merijäiden petollisuudesta. Leutojen säiden ansiosta varsinkin eteläisessä Suomessa merijäälle meneminen on monin paikoin vaarallista. "Tällä hetkellä ei voi tietää,  missä jää pettää ja missä se kantaa, sillä leudon sää...
Suomessa kaamos kestää parista päivästä melkein kahteen kuukauteen – katso kesto eri paikkakun... Kaamos eli polaariyö tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Kaamos saapuu Suomen pohjoisimpiin kolkkiin ensin ja valuu hiljalleen etelämmäksi. Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella kaamos alkaa 26. marraskuu...
TV: Katoava Pohjola tutkii arktista luontosuhdettamme Ylen Luontovuosi huipentuu toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtosen kuusiosaiseen dokumenttisarjaan Katoava Pohjola. Avaran luonnon ohjelmapaikalla 12. marraskuuta alkaen nähtävässä sarjassa pohditaan ihmisen ja pohjoisen luonnon monimutkaista suhde...
Heinäkuu oli paikoin reilusti keskimääräistä sateisempi Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli heinäkuussa maan eteläosan runsaasta 17 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 12 asteeseen. Lukemat ovat suurimmassa osassa maata lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Ainoastaan Pohjois-Lapissa o...
Ilmatieteenlaitos: Poikkeuksellisen leuto marraskuu Marraskuun keskilämpötila vaihteli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Ahvenanmaan ja rannikkoalueiden runsaasta viidestä asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin pariin pakkasasteeseen. Koko maan keskilämpötila oli +1,3 astetta, mikä on peräti 4,9 astet...
Maaliskuu suurimmassa osassa maata poikkeuksellisen lauha Maaliskuu oli koko maassa tavanomaista lauhempi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaisrannikon runsaasta 2 asteesta Käsivarren Lapin ...
Helmikuu on ollut laajalti poikkeuksellisen lämmin Helmikuun alun (1.-23.2.) keskilämpötila on ollut poikkeuksellisen korkea maan pohjoisosassa ja osassa maan keskiosaa. Keskilämpötilan poikkeama on ollut pitkän ajan keskiarvoon nähden 6-8 astetta. Monilla pitkään toimineilla havaintoasemilla lämpim...
Inarin kirjeenvaihtaja – Talvi- vai kesäaika… paluu normaaliin, kiitos! Viime viikonloppuna siirrettiin jälleen kelloja. Ja jos minulta kysytään, niin tällä kertaa toivottavasti myös viimeistä kertaa. En voi ymmärtää miksi ihmisen pitäisi elää eri tahtia muun luonnon kanssa. Aamun tulisi alkaa auringon noustessa idän suu...

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika