Ulkoilma 12.9.2013

Metsähallituksen luontopalvelut on laatinut selvitysluonnoksen kansallispuiston perustamisedellytyksistä Salon Teijolle. Metsähallituksen mukaan keskeiset edellytykset kansallispuiston perustamiseksi alueella täyttyvät. Selvityksestä voi antaa palautetta 25.10. saakka.

Ympäristöministeriö antoi Metsähallitukselle viime vuoden lopulla toimeksiannon selvittää neljän uuden kansallispuiston perustamisedellytyksiä. Näistä Teijon selvitys on nyt lähetetty lausunnoille. Etelä-Konneveden selvitys on ollut aikaisemmin lausunnoilla ja Olvassuon sekä Lapin Käsivarren selvitykset lähetetään lausunnoille lähiaikoina.

Kansallispuistoselvityksen luonnos on luettavissa Metsähallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.metsa.fi/teijo.

Selvityksestä on lähetetty lausuntopyyntö sidosryhmille ja myös kansalaiset voivat antaa selvityksestä palautetta 25.10. saakka.

Alueen sijaintikunnassa Salossa ja eri intressiryhmien keskuudessa vallitsee varsin yhtenäinen kannatus kansallispuiston perustamiseksi, ja Varsinais-Suomen liitto on asettanut Teijon kansallispuiston perustamisen yhdeksi edunvalvonnan painopistealueekseen. Toisaalta kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi huomattavia muutoksia alueen metsästyskäytännöille. Matildanjärven virkistyskalastusalue, johon istutetaan kirjolohia, on myös haasteellinen kansallispuistoissa noudatettavaa luonnonsuojelulakia ajatellen. Kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi lisäksi metsätalouskäytön loppumista alueella.

Teijon selvitysalue kattaa Metsähallituksen alueet, mm. Teijon retkeilyalueen, Punassuon ja Hamarijärven luonnonsuojelualueet sekä Sahajärven lehdon.

Teijon alueen erityispiirre on järvien huomattava korkeusero merenpinnasta lähellä merenrantaa. Alueen luonto on monipuolista sisältäen kalliomänniköitä, erityyppisiä soita, pienen määrän lehtoja sekä niukkaravinteisia järviä ja pienvesiä. Myös arvokas kulttuuriperintö ja läheisyys Teijon, Matildan ja Kirjakkalan kyliin tuo oman lisänsä alueen erityispiirteisiin. Teijon kansallispuisto olisi lisäksi ainoa hemiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mannerpuisto ja olisi siten selvä lisä Suomen kansallispuistoverkostossa”, sanoo selvityksestä vastannut erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallituksen luontopalveluista.

Alueen metsät eivät ole kovin monimuotoisia eivätkä edustavia alueella tehtyjen hakkuiden jäljiltä. Kansallispuiston perustaminen olisi kuitenkin perusteltua koska se turvaisi metsäluonnonsuojelun pitkällä tähtäimellä”, Nordström lisää.

Teijon alueella on yleistä nähtävyysarvoa ja virkistyskäytön kannalta alue on maakunnallisesti tärkeä ja sen palvelut ovat monipuoliset. Retkeilyaktiviteetit houkuttelevat alueelle tätä nykyä reilut 70 000 kävijää vuodessa. Kansallispuistoselvityksessä arvioidaan kansallispuiston perustamisen vaikutuksia nykyiseen käyttöön sekä arvioidaan sen taloudellisia vaikutuksia.

Teijolla on Lounais-Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja, valtion omistuksessa oleva aluekokonaisuus, jonka tärkeimmät luontoarvot sisältyvät jo perustettuihin suojelualueisiin tai suojeluohjelmiin. Lisäksi Metsähallitus on omilla päätöksillään jättänyt luontoarvoiltaan merkittävimpiä metsätalousalueita metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Metsätaloutta harjoitetaan noin 1 000 hehtaarilla, kun selvitysalueen kokonaispinta-alan on vajaat 3 500 ha.

Selvitys on laadittu laajasti osallistaen. Kevään aikana pidettiin tapaamisia alueen käyttäjien, matkailuyrittäjien, metsästäjien, luonnonsuojelutahojen ja muiden sidosryhmien kanssa sekä järjestettiin yleisötilaisuus. Lisäksi annettiin mahdollisuus ottaa kantaa aiheeseen viikon kestäneessä nettikeskustelussa. Lausuntokierroksen jälkeen selvitystä vielä täydennetään tarvittaessa, minkä jälkeen se toimitetaan lausuntoineen ympäristöministeriölle.

UlkoilunMaailma.fi / Lähde: Metsähallitus / Metsähallitus Maanmittauslaitos 1/MML/13

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika