Ulkoilma 30.9.2013

Metsähallituksen luontopalvelut on ympäristöministeriön pyynnöstä laatinut selvityksen kansallispuiston perustamisedellytyksistä Käsivarteen Enontekiölle. Keskeiset edellytykset luontoarvojen osalta kansallispuiston perustamiseksi täyttyvät, mutta puiston toteuttamiseksi Metsähallitus esittää paikallisen luonnonkäytön turvaamisen kannalta kahta vaihtoehtoista rajausta. Selvityksestä voi antaa palautetta 15.11.2013 saakka.

Metsähallitus on päätynyt esittämään Käsivarren kansallispuistolle kahta vaihtoehtoista rajausta. Laajempi (noin 66 500 hehtaaria) käsittäisi luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaimmat osat eli Saanan ympäristöineen ja varsinaisen suurtunturialueen Saarijärveltä ja Porojärveltä pohjoiseen.

Toisena vaihtoehtona Metsähallitus esittää Kilpisjärven alueelle Saanan kansallispuistoa (noin 7 500 ha). Alue on luonnon ja maisema-arvoiltaan kansallispuistotasoa, mutta alueella on ennestään vain kaksi pientä suojelualuetta.

Laajempi rajaus turvaisi alueen maisema- ja luontoarvot, mutta nykyisen kaltaisen matkailun jatkuminen edellyttäisi poikkeuksia kansallispuistoissa yleisesti voimassa oleviin säännöksiin.  Ristiriitaisten toiveiden yhteensovittamiseksi Metsähallitus esittää puiston perustamislakiin säädöksiä, jotka antaisivat tavanomaista laajempia oikeuksia puiston käyttäjille. Toisena vaihtoehtona Metsähallitus esittää pienempää rajausta, jos poikkeuksiin ei olla valmiita.

Perustamisedellytyksiä on käsitelty monipuolisesti ja osallistaen

Käsivarren kansallispuiston perustamisedellytyksiä on käsitelty monesta eri näkökulmasta, kuten suojeluarvoista, puiston vaikutuksista alueen nykykäyttöön, palvelutarpeista sekä puiston aluetaloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta.

Kansallispuiston perustamisen edellytykset Käsivarteen täyttyvät luonto- ja maisema-arvojen sekä virkistyskäytön osalta. Alue on Suomen ainoa suurtunturialue, jossa on puutonta paljakkaa, tunturikoivikoiden kehystämiä jokilaaksoja ja kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään poikkeuksellisen rikkaita alueita erityisesti alueen pohjoisosissa. Käsivarren erämaa-alue on maamme suosituin erämaa, jonne tehdään n. 15 000 käyntiä vuosittain. Kilpisjärven kylää tutulla profiilillaan hallitsevan Saanatunturin huipulle kivutaan n. 10 000 kertaa/vuosi.

Monet paikalliset luonnonkäyttäjät ja yrittäjät ovat kuitenkin vastustaneet kansallispuiston perustamista peläten sen vievän mm. oikeuden motorisoituun liikkumiseen alueella.

Käsivarren suurtuntureiden kansallispuistoehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Selvitys on laadittu laajasti osallistaen. Kevään aikana järjestettiin tapaamisia alueen käyttäjien, matkailuyrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa sekä avoimia yleisötilaisuuksia. Lisäksi kaikilla oli mahdollisuus ottaa kantaa aiheeseen viikon kestäneessä verkkokeskustelussa.

Lausuntoja odotetaan 15.11. mennessä

Kansallispuistoselvitys on luettavissa Metsähallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.metsa.fi/kasivarsi. Saamenkielinen käännös siitä valmistuu lokakuun puoliväliin mennessä.

Sidosryhmille on lähetetty lausuntopyyntö ja myös kansalaiset voivat antaa selvityksestä palautetta 15.11. saakka. Lausuntokierroksen jälkeen selvitystä täydennetään vielä tarvittaessa. Sen jälkeen se toimitetaan lausuntoineen ympäristöministeriölle.

Ympäristöministeriö antoi Metsähallitukselle viime vuoden lopulla toimeksiannon selvittää kansallispuiston perustamisedellytyksiä neljälle uudelle alueelle. Näistä Käsivarren suurtuntureiden selvitys on nyt lähetetty lausunnolle. Olvassuon selvitys lähetetään lausunnolle lähipäivinä. Etelä-Konneveden selvitys on ollut lausunnolla jo aikaisemmin ja Teijon selvitykseen voi antaa lausuntoja 25.10. saakka.

UlkoilunMaailma.fi / Lähde: Metsähallitus / Kuva: Mika Mannonen

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika