Ulkoilma 10.10.2017

Kuusamon ja Sallan kuntien alueella sijaitseva Oulangan kansallispuisto tunnetaan satojen harvinaisten ja uhanalaisten lajien asuinpaikkana. Jotkut näistä lajeista ovat elinympäristövaatimuksiltaan hyvin erikoisia, ja Oulangalla on niiden ainoa tunnettu Suomen esiintymä. Näiden niin sanottujen ”Oulangan lajien” lukumäärä nousi jälleen yhdellä, kun puiston alueelta löytyi maastamme jo hävinneeksi luultu laji, harmaanäkinparta (Chara contraria), joka on aiemmin havaittu vain eräästä Ahvenanmaan järvestä.


Mainos


Vuonna 2013 Oulangan kalkkilammesta kerätty näyte päätyi Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Helsinkiin, jossa lajia ensin arveltiin hieman yleisemmäksi kalkkinäkinparraksi. Museolla vieraillut novosibirskiläinen näkinpartaistutkija Roman Romanov täsmensi hiljattain lajinmääritystä selvästi harvinaisempaan suuntaan.

Näkinparrat ovat makroleviä, joita Suomessa esiintyy tyypillisesti Itämeressä ja sen lisäksi niukemmin makeissa vesissä, jolloin ne ovat erityisesti mieltyneet dolomiittialueiden kalkkipitoisiin järviin ja pikkulampiin.

Kalkkilammet Suomen harvinaisimpia luontotyyppejä

Kalkkilammet ovat eräs maamme harvalukuisimmista ja pinta-alaltaan pienimmistä luontotyypeistä ja kasvupaikkoina sangen poikkeuksellisia. Harmaanäkinparran esiintymälammen pohjaan on saostunut vuosituhansien aikana metritolkulla hienojakoista, harmahtavaa kalkkiliejua, jota kertyy lampeen laskevista kalkkivetisistä huurresammallähdepuroista. Jokin erikoinen routailmiö nostattaa lammen pohjasta jopa kilojen painoisia kiviä kohti pintaa, jossa ne lepäävät pinnaltaan höttöiseltä vaikuttavan kalkkiliejun päällä. Lieju ilmeisesti kantaa kiviä raskaampiakin taakkoja, sillä lammessa on nähty ajoittain porojen ja jopa karhun tallustelujälkiä. Kalkkilammen kasvillisuus on äärimmäisen niukkaa. Lammen liejupohjalla kasvaa joidenkin yleisten sarojen ohella vain merivitaa (Potamogeton filiformis). Se on relikti eli jäännelaji muistona jääkauden jälkeisistä vaiheista yli 8000 vuoden takaa, kun muinainen jäämeri vielä nuoleskeli Koillismaan ylänköalueen rantoja. Vedenpinnan laskettua ja meren vetäydyttyä itään ja länteen joitakin merilajeja jäi elelemään dolomiittikallioperän vesistöihin, joiden vesikemia muistuttaa nykyisen Itämeren olosuhteita. Harmaanäkinparran ja merividan kaverina lammessa polskii kuoriäyriäislaji järvikatka (Gammarus lacustris), joka on yksi harvoista sisävesien kalkkilammissa runsaina määrinä viihtyvistä eläinlajeista.

Lisätietoja Oulangan kansallispuistosta www.luontoon.fi/oulanka

Lähde: Metsähallitus / Kuva: Mikroskooppikerroskuva harmaanäkinparrasta, © Jaana Haapala & Marja Koistinen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.


Mainos



Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelun yleisökysely avattu – vastaa ja vaikuta valtion maiden ja... Luonnonvarasuunnittelussa Metsähallitus etsii yhdessä sidosryhmien kanssa uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää kestävästi valtion maa- ja vesialueita Etelä-Suomessa. Suunnittelu on osallistavaa: sidosryhmien lisäksi myös kansalaiset voivat osallistu...
Karhunkierros poikki – reitin pohjoisosissa tulva pahimmillaan viikon lopulla Lumisen talven ja lämpimien kevätsäiden johdosta Oulankajoen kevättulva on tänä keväänä poikkeuksellisen voimakas. Tulva on viime päivinä aiheuttanut vaaratilanteita retkeilylle ja huipun ennustetaan olevan kuluvan viikon loppupuolella, äitienpäivän ...
Hiihdon alkukoti juhlii – Sallan 80-vuotis juhlakisat 80 vuotta taaksepäin elettiin Sallassa jännittäviä aikoja. Järjesteltiin ensimmäisiä talviurheilun suurkisoja. Alkuperäisillä Sallatuntureilla: Sallatunturi ja Rohmoiva, jotka nykyään sijaitsevat Venäjän puolella, järjestettiin 1937 ensimmäiset pujot...
WWF Suomen Vuoden luontokirja -kilpailun finalistit selvillä WWF Suomen Vuoden luontokirjan tittelistä kilpailee poikkeuksellisen upea joukko teoksia. Voittajateoksen valitsee professori Helena Ranta. Metsästä saarille, palokärjestä karhuihin ja Suomen luonnon ilmiöihin. Näitä aiheita käsittelevät WWF S...
Uusi merkkipäivä suomalaiseen kalenteriin: Suomen luonnon päivä Yliopiston almanakkatoimisto on julkistanut suomalaisen kalenterin uudistustyön tulokset. Uudistuksessa kalenteriin tuli yksi uusi merkkipäivä, joka on elokuun viimeisenä lauantaina vietettävä Suomen luonnon päivä. Kalenterimuutos astuu voimaan vuode...
Pihabongaus 27.–28.1. – Pihabongaus tuottaa arvokasta tietoa talvilinnuista Ensi viikonloppuna 27.–28.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa Suomen suurimmassa luon...
Lasten oma perinnepäivä Korteniemen perinnetilalla 19.7.2017 Korteniemen perinnetilan lasten omassa perinnepäivässä keksitään, kokeillaan ja kuullaan sekä tehdään, taputellaan ja tarinoidaan keskiviikkona 19.7. klo 11-17. Korteniemen perinnetilalla eletään kuten sata vuotta sitten. Tilalla ei ole sähköjä ja ve...
Esiselvitys Oulangan-Paanajärven maailmanperintöpotentiaalistavalmistui Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt esiselvityksen Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen mahdollisuuksista päästä Unescon maailmanperintökohteeksi. Esiselvitys luovutetaan 19.4.2016 maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. ...
Reippaasti Rukalla -hanke parantaa Ruka-Kuusamon retkeilypalveluita Ruka-Kuusamon matkailun tavoitteena on kesämatkailun kasvattaminen ja majoituskapasiteetin käyttöasteen parantaminen. Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueen käyttö on erityisesti kes...
Inarin kirjeenvaihtaja – Kevättä kohti! Kevättalvi tuli koko Lappiin sananmukaisesti yhdessä rysäyksessä. Pitkään kestäneen pilvisen jakson jälkeen taivas selkeni ja lämmin Föhn-tuuli pyyhkäisi koko maakunnan yli pudottaen tykyt puista niin että ryminä kävi. Maisemasta tuli paljaine puinee...

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika