Ulkoilma 11.11.2014

Metsähallituksen luontopalvelujen ennallistamistyö Leivonmäen kansallispuiston Haapasuolla on tuottanut tulosta. Ojien tukkimisen ja puuston poiston myötä suon vesitasapaino on palautunut. Kymmenen vuotta ennallistamisen jälkeen alueelta löytyy jälleen suolajeja, kuten rahkasammalia, karpaloa ja lakkaa.

Osia eteläisen Keski-Suomen merkittävimmästä luonnontilaisesta avosuosta, Leivonmäen kansallispuiston Haapasuosta, ojitettiin 1960-luvulla metsänkasvun parantamiseksi. Suojelualueen perustamisen myötä nämä alueet haluttiin ennallistaa. Tänä syksynä Metsähallituksen inventoijat kävivät tarkastamassa, mitä Haapasuolla on vuosien saatossa tapahtunut – vai onko mitään?

Kymmenessä vuodessa suolajit ovat ehtineet levittäytymään takaisin suon ennallistetuille osille. Karpalo on paikoitellen hyvin runsas ja marjova. Rahkasammaleet ovat levittäytyneet sopivan kosteille pinnoille ja muodostavat jälleen turvetta. Vedenpinnan nousu myös ehkäisee puuston kasvua ja suolle nousee uutta känkkäräisten rämemäntyjen sukupolvea”,

iloitsee Metsähallituksen luontopalvelujen suojelubiologi Anneli Suikki.

Luonnontilaiset suot ovat monimuotoisuuden keitaita ja ne tarjoavat ihmisille virkistysmahdollisuuksia, tasaavat tulvia ja sitovat hiiltä. Ojitukset ovat nakertaneet Suomen alkuperäisestä suoalasta yli puolet, mikä on ajanut useat suolajit ahtaalle ja heikentänyt soiden tarjoamia palveluja.

Soiden ennallistaminen hyödyttää suolajistoa ja riistalintuja, kuten teertä ja riekkoa, ja myös marjasadot lisääntyvät. Maiseman avautuminen tukee retkeilyä ja luontomatkailua. Lisäksi ennallistaminen työllistää kaivinkone- ja metsäkoneyrittäjiä, puunkuljetusautokuskeja ja metsureita. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä ja soiden suojelu ja ennallistaminen ovat osa tätä tavoitetta.

Lähde: Metsähallitus

Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika