Ulkoilma 20.4.2015

Erityisesti Etelä-Suomessa on ollut vähäluminen talvi, mikä lisää maastopaloriskiä jo näin huhtikuussa. Viime vuonna heinä-elokuu jäi poikkeuksellisen pitkästä hellejaksosta huolimatta kakkoseksi huhti-toukokuulle maastopalojen osalta, jolloin niitä sattui 1500. Parhaat ennaltaehkäisyn keinot ovat täysi sammutusvesiämpäri, oikeanlaisen nuotiopaikan valinta ja se, ettei tulta jätetä missään vaiheessa valvomattomaksi.

Huhtikuu oli vuonna 2014 poikkeuksellisesti koko vuoden vilkkain maastopalokuukausi. Tavallisesti maastopaloja sattuu huhtikuussa alle 100, viime vuonna niitä oli 862. Tänä vuonna erityisesti Etelä-Suomessa on ollut hyvin vähäluminen talvi, mikä aikaistaa maastopalokautta.

Yleisimmin maastopalot syttyvät kuivilla tai kuivahkoilla kankailla, eli nuotiopaikan valinta on tärkeää. ”Valtaosa maastopaloista sattuu, kun ei ole voimassaolevaa maastopalovaroitusta, mikä kertoo varovaisuuden tarpeellisuudesta kaikissa sääoloissa”, kertoo Suomen Palopäällystöliiton koulutus- ja viestintäsuunnittelija Veera Heinonen.

Pellot, ruohikot ja kaislikot ovat erityisen herkkiä keväisille maastopaloille kuivuutensa vuoksi. Noin puolet huhtikuun maastopaloista sattuu ruohikoissa, pelloilla ja kaislikoissa. Metsäpalot yleistyvät vasta kesällä.

Alle kymmenen neliömetrin paloja oli lähes puolet kaikista maastopaloista. ”Olisi tärkeää, että kaikilla ihmisillä olisi valmius tällaisten palonalkujen sammuttamiseen”, toteaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman.

Suurimmat yksittäiset syttymissyyt ovat nuotiot ja grillit sekä roskien poltto, joista aiheutuu 34 % maastopaloista. ”Kolmannes paloista olisi siis vältettävissä nuotioiden, grillien ja roskien polton huolellisuudella”, päättää Veera Heinonen.

Lähde: Suomen Palopäällystöliitto

Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika