Ulkoilma 25.3.2014

Metsähallituksen rakenteen uudistamisessa on turvattava kansallisomaisuuden käyttöä koskeva demokraattinen päätöksenteko. Hallitus valmistelee uudistusta, jossa valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta vastaava Metsähallitus pilkottaisiin ja metsätaloudesta vastaisi jatkossa osakeyhtiö.

Valtiolla on Suomen suurimpana maanomistajana erityinen vastuu luonnon monimuotoisuudesta. Merkittävä kysymys yhtiöittämisessä on niiden alueiden kohtalo, jotka on aikaisemmilla päätöksillä rajattu metsätalouden ulkopuolelle.

Luonto-Liitto esittää, että kaikki taloudellisesti vähämerkitykselliset alueet siirretään yhtiöittämisen yhteydessä metsätalouden taseesta julkisten hallintotehtävien taseeseen. Tämä koskee talousmetsien luontokohteita ja muita suojelupäätöksiä, retkeilyalueita, kitu- ja joutomaan soita ja muita vastaavia taloudellisesti vähämerkityksisiä alueita sekä vesialueita. Tällaisia alueita on nykyisessä metsätalouden taseessa yhteensä satoja tuhansia hehtaareita. Samalla näiden alueiden sijaintitiedot on julkaistava internetissä.

Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa omistajalleen voittoa. Siksi on huolehdittava, ettei yleisestä edusta huolehtimista jätetä yhtiön vastuulle. Parhaillaankin Metsähallitus myy esimerkiksi Puolangalla laajaan valtionmaahan liittyvää palstaa, jolla on kymmeniä hehtaareita vanhoja metsiä, majavan patoja ja luonnontilaista suota. Merkittävä osa palstasta on aikanaan määritelty säästettäväksi luontokohteeksi, mutta sehän ei ostajaa koske. Oletettavasti tilanne ei yhtiöittämisen seurauksena ainakaan parane. Luontokohteet ovat turvassa vain julkisten hallintotehtävien alaisuudessa”, toteaa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.

Valtion maita tarvitaan suojeluun myös tulevaisuudessa

Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähentymisen vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa on aivan välttämätöntä edistää luonnonsuojelua valtion mailla myös jatkossa. Luonnonsuojelujärjestöjen vuonna 2012 julkaisemassa Kansallisomaisuus turvaan -suojeluesityksessä on rajattu yhteensä noin 150 000 hehtaaria arvokkaita valtion omistamia suojelemattomia metsiä ja soita.

Metsätaloutta harjoittavan osakeyhtiön toiminnasta säädettäessä on tärkeää varmistaa demokraattiseen päätöksentekoon perustuva valtion maa- ja vesiomaisuuden lisäsuojelun mahdollisuus. Valtion maita pitäisi pystyä käyttämään myös vaihtomaina hankittaessa yksityismaita suojeluun.

Luonto-Liitto muistuttaa valtion omistamien soiden käytöstä tehdyistä linjauksista, jotka määriteltiin ns. suostrategiaa koskevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Sen mukaan valtion metsätalousmaalla sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat suoluontokohteet sisällytetään valmisteilla olevaan soidensuojelun täydennysohjelmaan. Periaatepäätös myös edellyttää, että valtion omistamien alueellisesti tai paikallisesti arvokkaiden soiden säilyminen turvataan. Näissä linjauksissa tarkoitetut suot on siirrettävä julkisten hallintotehtävien alaisuuteen.

Uudistus vaikuttaa siihen, missä ja miten tehdään päätöksiä valtion maaomaisuuden käytöstä. Koska kyse on suomalaisten yhteisestä kansallisomaisuudesta, tarvitaan yhtiöittämisessä tiukkaa harkintaa. Uudistuksen kaikissa vaiheissa on huolehdittava siitä, että mitään kansalaisten oikeuksia koskevaa julkisen vallan käyttöä ei siirretä osakeyhtiön vastuulle. Niin maankäyttöpäätökset kuin maastoliikenne- ja metsästysluvatkin on pidettävä julkisten hallintotehtävien yksikössä.

Lähde: Luonto-Liitto / Kuva: Mika Mannonen

Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika