Ulkoilma 25.4.2012

25.4.2012 tehdyn ennusteen mukaan Lapin suurten jokien arvioidut maksimivirtaamat ovat noin 20 % keskimääräisiä maksimivirtaamia suurempia lukuun ottamatta Tenojokea, jossa ennustettu maksimivirtaama on keskimääräinen. Maksimivirtaamat ajoittuvat toukokuun loppupuolelle muualla paitsi Simojoella, jossa maksimivirtaaman ennustettu päivä on toukokuun puolivälin tienoilla. Virtaamat ovat yleensä suurimmillaan 1-2 viikkoa jäänlähdön jälkeen. Tämän hetken ennusteen mukaan tulvan arvioidaan olevan tavanomaista suurempi Ounasjoella Kittilässä, jossa ennustettu vedenkorkeus lähestyy vahinkorajaa.

Lapissa sulaminen on alkanut, mutta ei näy vielä vesistöissä. Lopullisen tulvan suuruuden määrittää lähiviikkojen sulamiskauden säätila ja lumen sulamisnopeus. Tämän johdosta tämän hetkisten virtaamaennusteiden vaihteluväli jokiosuuksittain on vielä suhteellisen suuri. Lumen sulamisnopeuteen vaikuttaa eniten ilman lämpötila. Tulvan kehittymisen kannalta pahin säävaihtoehto olisi lämmin sääjakso yhtäaikaisine vesisateineen, jolloin sulamiskaudesta tulisi lyhyt ja vesimäärät olisivat suuria sateen takia.

Hydrologisen havainnoinnin sekä toimivien ennustemallien ja keskimääräisten säätietojen avulla tulevan tulvan kokoluokka voidaan arvioida luotettavasti siinä vaiheessa, kun lumen sulaminen on käynnistynyt ja virtaamat vesistöissä ovat kasvaneet. Sen sijaan tulvahuipun ajankohdan ja maksimivirtaamien osalta ennusteen tarkkuus  riippuu sulamisajankohdan säätilasta. Sääennusteen riittävä tarkkuus rajoittuu muutamaan päivään, varsinkin sadannan osalta, ennusteen laatimisajankohdasta eteenpäin. Yli viikon päähän ulottuvien ennusteiden luotettavuus heikkenee jo merkittävästi. Jääpatojen syntymisen luotettavasti ennustavaa menetelmää ei ole vielä riittävällä tarkkuudella kehitetty, joten ennustettavuus perustuu lähinnä kokemusperäiseen tietoon ilmiön syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Tornionjoella Pellossa on kuitenkin nyt ensimäistä kertaa käytössä jääpadon todennäköisyysennuste. Käytetyimmät menetelmät jääpatojen syntymisen ehkäisyssä ovat jääsahaukset ja hiekoitukset, joilla pyritään heikentämään jäitä riskikohteissa. Jäät Lapissa ovat olleet heikkoja eikä niitä sen takia ole sahattu. Jääpatojen syntymisriski on kuitenkin olemassa.

UlkoilunMaailma.fi / Tiedote: Lapin ELY-keskus

Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika