Ulkoilma 25.1.2017

Metsähallituksen paimenviikot ovat todella suosittuja. Koko Suomen 12 paimenkohteeseen tuli 4767 hakemusta. Lappiinkin lampaita paimentamaan halusi 774 hakijaa. Uutena lammaspaimenkohteena Lapissa on Välimaan historiallinen saamelaistila Tenojoen rannalla Utsjoella.


Mainos


Eipä voisi paljon paremmissa maisemissa ja rentouttavammassa seurassa viikon lomaansa viettää kuin lampaita kaitsien Tenojoen rannan Välimaan ja Lemmenjoen kansallispuiston Kaapin Jounin vanhoilla saamelaistiloilla. Utsjoen Välimaan neljälle paimenviikolle jätettiin 434 hakemusta ja Lemmenjoelle Kaapin Jounin viidelle paimenviikolle halusi 340 hakijaa.

Lammaspaimenarvonnassa voittavat ovat ainutlaatuisessa asemassa, sillä Kaapin Jounin ja Välimaan tiloille ei ole mahdollista päästä asukkaaksi muuten kuin paimenena. Rauhallinen paimenelämysloma on mitä parhainta lepoa hektisestä arjesta mitä parhaimmassa seurassa. Sielu lepää Lemmenjoen ja Tenojoen maisemissa ja stressitaso laskee lampaita rapsutellessa.

Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta ja hakijoille ilmoitetaan arvonnan tuloksesta helmikuun 2017 loppuun mennessä. Useat paimenviikoista kiinnostuneet hakevat kaikkien kohteiden viikoille. Vaikka onni olisi myötä useaan kertaan, yksi paimen voi arvonnassa saada vain yhden paimenviikon. Tämä varmistetaan uudelleenarvonnan avulla. Näin taataan, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan elämyslomasta.

Paimenviikkojen konseptissa paimen vuokraa tilan viikoksi itselleen. Bonuksena tulevat eläimet, joista vastuu säilyy Metsähallituksen Luontopalveluilla. Jokainen paimen ohjeistetaan viikon alussa eläinten hyvinvoinnin seuraamiseen ja paimenella on mahdollisuus pyytää apua paimentehtävässään yhteyshenkilöltä. Viikoista saadut tulot käytetään kyseisen kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen ja perinnebiotoopin hoitoon. Paimenet voivat halutessaan osallistua myös suojelualueiden hoitotöihin vapaaehtoisena.

Kaapin Jouni ja Välimaa maamme arvokkaimpia kulttuuriperintökohteita

Sekä Kaapin Jounin että Välimaan historialliset saamelaistilat on arvotettu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriperintökohteiksi, ja niiden pihapiirit ovat arvokkaita perinnemaisemia. Lampaat ovat mitä parhaimpia perinnemaisemien hoitajia pitämällä ne avoimina ja turvaamalla niiden lajiston elinoloja.

Välimaan saamelaistila kohosi vuonna 1858 Tenojoen varrelle, vuosisataisille pyyntipaikoille. Tila on nykyisin ainutlaatuinen historiallinen nähtävyys ja aito pala saamelaisten menneisyyttä. Se kertoo kävijälleen elämästä Suomen pohjoisimman äärilaidan karunkauniissa luonnossa. Kaapin Jounin vanha saamelaistila Sotkajärven rannalla on yksi Lemmenjoen kansallispuiston maamerkeistä. Se oli kuuluisan saamelaisen Aikion suvun vanha asuinpaikka. Tila on perustettu 1800-luvun lopulla ja oli asuttuna vuoteen 2004.

Lähde: Metsähallitus / Kuva: Olli Järvenkylä


Mainos
x



Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika