Ulkoilma 22.1.2020

Lapin matkailun kasvu näkyy myös kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden käyntimäärissä, nyt ilahduttavan selkeästi myös kesäkuukausien vilkastumisena. Vuonna 2019 Lapin seitsemään kansallispuistoon suuntautui noin 1,36 miljoonaa käyntiä eli 2 % edellisvuotta enemmän. Metsähallituksen Luontopalvelujen valtion budjetista saama lisärahoitus tulee tarpeeseen, ja sillä parannetaan kansallispuistojen ja muiden vilkkaiden luontokohteiden kävijöiden palveluja ja asiakasturvallisuutta sekä pyritään varmistamaan retkeilyn ja luontomatkailun kestävyyttä.


Mainos


Lapin kansallispuistojen suosio on kasvanut pitkään, eikä viime vuosi ollut poikkeus. Kaikkiaan Suomen 40 kansallispuistoon tehtiin viime vuonna ennätykselliset yli 3,2 miljoonaa käyntiä. Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot olivat edelleen suosituimmat ja tekivät käyntiennätyksensä, Pallas-Yllästunturi 561 200 ja UKK-puisto 367 000 käynnillä. Myös Lemmenjoella, Perämerellä ja Riisitunturilla oli aikaisempaa vilkkaampaa, ja Oulangan ja Pyhä-Luoston kansallispuistojen käyntimäärät olivat erittäin hyvällä tasolla.

Kesä tekee nousua Lapin kansallispuistojen perinteisesti vilkkaiden kevättalven ja syksyn rinnalle, sillä kesän käyntimäärät olivat aiempaa suuremmat lähes kaikissa Lapin kansallispuistoissa. Luonnossa liikkumisen kirjo ja sitä myötä luonnosta hyvinvointia saavien määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi pyöräilymahdollisuuksien lisääntyminen monessa puistossa on houkutellut etenkin kesällä, mutta myös talvipyöräily on kasvava harrastusmuoto monikäyttöön soveltuvien talvireittien ansiosta. Luonnosta nautitaan myös entistä enemmän kävellen lyhyillä matkailualueiden lähireiteillä kaikkina vuodenaikoina.

Kansallispuistokävijät jättävät entistä enemmän rahaa paikallistalouteen

Kansallispuistokävijät kuluttavat rahaa lähialueiden palveluihin. Lapin kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla kasvoi vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna reilut 4 %, ja oli viime vuonna lähes 150 miljoonaa euroa. Minimissääkin vaikutus oli 85 miljoonaa euroa, kun lasketaan mukaan vain ne kävijät, joille kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde.

Käyntimäärien ja rahankäytön vaikutusten kasvuluvut ovat osoitus luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta ja monipuolistumisesta. Lisääntyneellä tietoisuudella luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on varmasti myös merkitystä.

Kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden suosion kasvu osoittaa, että Metsähallituksen Luontopalvelujen saama lisärahoitus tulee tarpeeseen. Sillä parannetaan kansallispuistojen ja muiden vilkkaiden luontokohteiden kävijöiden ohjausta ja palveluja sekä panostetaan luontomatkailun kestävyyden parantamiseen.

Lapin kansallispuistojen käyntimäärät vuonna 2019 ja muutos vuodesta 2018.

Kansallispuisto

käynnit 2019

muutos %
Lemmenjoki

18 300

8 %

Oulanka

189 300

-5 %

Pallas-Ylläs

561 200

2 %

Perämeri

6 500

12 %

Pyhä-Luosto

169 700

-3 %

Riisitunturi

43 700

6 %

Urho Kekkonen

367 000

8 %

Yhteensä

1 355 700

2 %

*Oulangan kansallispuistosta noin 40 % sijaitsee Lapin maakunnassa

Lapin kansallispuistokävijöiden vaikutukset paikallistalouteen vuonna 2019.

Kansallispuisto Kokonaistulo- vaikutus (milj. €) Kokonaistyöllisyys-vaikutus (htv) Tulovaikutus kun alue matkan tärkein kohde (milj. €) Työllisyysvaikutus kun alue matkan tärkein kohde (htv)
Lemmenjoen kansallispuisto

4,3

40

1

9

Oulangan kansallispuisto

18,2

141

6,5

50

Pallas–Yllästunturin kansallispuisto

63,1

486

42,4

326

Perämeren kansallispuisto

0,4

4

0,3

2

Pyhä–Luoston kansallispuisto

15,3

118

9,8

76

Riisitunturin kansallispuisto

7

55

0,3

2

Urho Kekkosen kansallispuisto

40,5

311

24,7

190

Yhteensä

148,8

1155

85

655

Metsähallitus
Rami Valonen / Metsähallitus


Mainos
x



Luitko jo nämä?

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika