Ulkoilma 1.2.2016

Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat vuonna 2015 peräti 15 % verrattuna edellisvuoteen, ja kävijät toivat lähiseudulle yli 12 % edellisvuotta enemmän rahaa. Seitsemässä kansallispuistossa käyntimäärä ylitti 100 000 käynnin rajan. Kasvun taustalla ovat kysyntälähtöisesti kehitetyt palvelut ja kansallispuistojen ominaispiirteiden ja palvelujen tunnettuuden kasvu. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta selvityksestä viime vuoden kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista.

Kaikkiaan Suomen 39 kansallispuistossa vierailtiin 2 634 600 kertaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 141,1 miljoonaa euroa ja 1 400 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus kasvoi 12,5 % eli 15,7 miljoonaa euroa. Valtion kuudella retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 12,2 miljoonaa euroa ja 131 henkilötyövuotta.

On muistettava, että kansallispuistojen kävijöiden rahan käytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle. Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta”, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta toteaa.


Mainos


Käyntimäärätilastoista voi tehdä eräitä kiinnostavia huomioita: Repoveden kansallispuisto kiri 43 prosentin käyntimääräkasvullaan seitsemän suosituimman kansallispuiston joukkoon Pallas–Yllästunturin, Nuuksion, Urho Kekkosen, Oulangan, Kolin ja Pyhä–Luoston joukkoon. Alueella on kehitetty kysyntälähtöisesti palveluja, mm. helppoja päiväreittejä, ja alueen kunnat, matkailutoimijat ja Metsähallituksen luontopalvelut ovat yhdessä tehostaneet puiston viestintää. Samat tekijät ovat vauhdittaneet muidenkin puistojen kasvulukuja.

Esimerkiksi Turun oma lähikansallispuisto Kurjenrahka kasvatti käyntimääriään 45 %, kun paikallisväestö on ottanut omakseen puistoon rakennetun kävijöiden toivoman rengasreitin. Nuuksio hyppäsi reilusti yli 300 000 käynnin rajan (343 000 käyntiä), joka johtuu kansallispuiston tunnettuuden kasvusta osana pääkaupunkiseudun virkistystarjontaa. Oulangan kansallispuisto rikkoi ensi kertaa 200 000 käynnin rajan, kun puistoa halkova legendaarinen vaellusreitti Karhunkierros sai julkisuutta 60-vuotisjuhlillaan. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Kävijämäärä vahvistaa Oulangan kansallispuiston asemaa alueen matkailun peruskalliona”, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista.

Kolin kansallispuisto kasvatti käyntimäärää 24 prosentilla 167 300 käyntiin kiitos alueella pidettyjen tapahtumien, hyvän yritysyhteistyön ja luontokeskuksen uudistetun näyttelyn.

Valtion sijoituksella hyvä tuotto paikallistalouteen

Valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin.

Eniten rahaa paikallistalouteen tuottavat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (36,5 milj. euroa) ja Urho Kekkosen kansallispuisto (21,2 milj. euroa). Kolmantena on Oulangan kansallispuisto, jossa paikallistulovaikutus nousi 14,4 miljoonasta 19 miljoonaan euroon ja neljäntenä Koli 17,7 miljoonalla eurolla. Kaikki nämä puistot sijaitsevat matkailualueilla, missä kävijät käyttävät alueen palveluja. Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle. Toisaalta tiedetään kävijätutkimuksista, että juuri kansallispuistot ovat yksiä matkailualueiden merkittävimpiä vetovoimatekijöitä, joita ilman käyntimäärät ja sitä myöten rahan kulutus jäisi pienemmiksi.

Aiempina vuosina kansallispuistojen rahoituksen panos-tuotto-suhde on ollut 10 euroa, ja matkailualueilla, joissa matkailijan viipymä on pidempi, keskimäärin 14 euroa. Suhdelukua ei ole laskettu vuodelle 2015, mutta se näyttää olevan aiempaa parempi. Metsähallituksen luontopalvelujen euromääräinen panostus kansallispuistojen palveluihin ei ole kasvanut, mutta kävijöiden rahankäytön paikallistulovaikutus sen sijaan on. Olennaista näyttääkin olevan palvelujen kohdistaminen kysynnän mukaan, sen mukaan mitä kävijät toivovat ja missä on suuri kävijäpotentiaali.

Kun kansallispuistojen hoito on yhdellä organisaatiolla, voimme kehittää ja tuottaa palveluja kysyntälähtöisesti, ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä useissa kohteissa. Valtion organisaationa voimme myös varmistaa, että kansallispuistot hyödyttävät koko matkailusektoria”, Väisänen summaa.

Lähde: Metsähallitus
Kuva: Tuomo Pirttimaa


Mainos



Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Suomen Latu vastustaa Teijon kansallispuistohanketta – Miksi? Uusien kansallispuistojen sijaan Suomessa pitäisi panostaa retkeilyalueiden kehittämiseen aiempaa voimakkaammin. Luontoalueiden virkistyskäytön kysyntä kasvaa, kun Etelä-Suomessa asuminen tiivistyy. Retkeilyalueet palvelevat parhaiten päivä- ja viiko...
Talvilomalla tekemistä Haltiassa ja maksuton bussikuljetus Helsingistä Nuuksioon Luonnonläheinen ohjelma tarjoilee esimerkiksi nukketeatteria, naalien etsintää ja taidepainotteisia luontoretkiä. Etelä-Suomen talvilomaviikolla (19.-23.2) maksuton bussikyyti kuljettaa talvilomalaisia Helsingistä Nuuksioon ja takaisin. Haltiassa, lä...
Löytyykö Oulanka-Paanajärven alueista maailmanperintöarvoja? Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitetään alueen mahdollisuuksia nousta Unescoa varten koottavalle aielistalle. Ympäristöministeriö on pyytänyt Metsähallituksen luontopalveluita laatimaan esiselvityksen, jossa kuvataan Oulangan ja Paanajärven...
Tulevana lauantaina Ylläksellä tunturihiihtotapahtuma Seven Summits 2016 Tulevana lauantaina 9.4.2016 järjestetään Yllästunturilla Suomen ensimmäinen virallinen Seven Summits -tunturihiihtotapahtuma, jossa on 12 tuntia aikaa kiertää suksin mahdollisimman monta Ylläksen seitsemästä huipusta. Tapahtumassa liikutaan 2...
Oulangan erämaareitti kutsuu talviseikkailuun Kävimme eräänä keväänä muutama vuosi takaperin tutustumassa Oulangan kansallispuiston talviseen helmeen. Tässä tunnelmapaloja tuolta reissulta. Lanauksen jälkeen reitti on helppo ja kuljettavissa jopa ilman lumikenkiä. Paikoittain tuuli on peittäny...
Fjällräven Classic vaellustapahtuma rantautuu Suomeen TAPAHTUMA ON PERUTTU Fjällräven järjestää kesäkuussa 2016 yhteistyössä Partioaitan ja Suomen ladun kanssa Fjällräven Classic Finland vaellustapahtuman. Ruotsissa suursuosiossa oleva vaellustapahtuma rantautuu nyt ensi kertaa Suomeen, kun Nuuksi...
Äänestä suosikkisi Urho Kekkosen kansallispuiston uudenlaisen taukotuvan nimeksi Luppo, Aihki, Aurora, Kekkonen, Uksa vai Katve? Lapsi varttuu ja vahvistuu, mutta lopullinen nimi Urho Kekkosen kansallispuiston pian valmistuvalta taukotuvalta vielä puuttuu. Esiraati valitsi marraskuussa saaduista nimiesityksistä kuusi lopulliseen ...
Repoveden kansallispuisto täyttää 10 vuotta Kansallispuiston perustamisesta Repoveden jylhiin maisemiin on kulunut kymmenen vuotta. Puistosta on kehitetty vetovoimainen luontomatkailukohde, ja sen ainutlaatuinen hallintomalli on osoittautunut tuloksekkaaksi. Vuosittainen kävijämäärä alueella o...
Rokua tarjoaa avaimet aktiiviseen lomaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla Oulujärven läheisyydessä sijaitsee Rokuan kansallispuisto. Kansallispuisto on pinta-alaltaan noin 8,8 km² eli maamme neljänneksi pienin. Rokuan kansallispuisto kuuluu osaksi Rokua Geopark kokonaisuutta. R...
Talviretkipäivä tuo talviaktiviteetit Seitsemiselle 6.-7.2.2016 Seitsemisen kansallispuistossa vietetään talviretkipäiviä 6.-7.2. Ohjelmassa on mm. luentoja, retkiä ja välinevuokrausta. Lauantain ohjelma on suunnattu retkeilyä harrastaville ja uusia haasteita etsiville, sunnuntain ohjelma painottuu lapsiin ja per...

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika