Ulkoilma 1.2.2016

Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat vuonna 2015 peräti 15 % verrattuna edellisvuoteen, ja kävijät toivat lähiseudulle yli 12 % edellisvuotta enemmän rahaa. Seitsemässä kansallispuistossa käyntimäärä ylitti 100 000 käynnin rajan. Kasvun taustalla ovat kysyntälähtöisesti kehitetyt palvelut ja kansallispuistojen ominaispiirteiden ja palvelujen tunnettuuden kasvu. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta selvityksestä viime vuoden kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista.

Kaikkiaan Suomen 39 kansallispuistossa vierailtiin 2 634 600 kertaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 141,1 miljoonaa euroa ja 1 400 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus kasvoi 12,5 % eli 15,7 miljoonaa euroa. Valtion kuudella retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 12,2 miljoonaa euroa ja 131 henkilötyövuotta.

On muistettava, että kansallispuistojen kävijöiden rahan käytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle. Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta”, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta toteaa.


Mainos


Käyntimäärätilastoista voi tehdä eräitä kiinnostavia huomioita: Repoveden kansallispuisto kiri 43 prosentin käyntimääräkasvullaan seitsemän suosituimman kansallispuiston joukkoon Pallas–Yllästunturin, Nuuksion, Urho Kekkosen, Oulangan, Kolin ja Pyhä–Luoston joukkoon. Alueella on kehitetty kysyntälähtöisesti palveluja, mm. helppoja päiväreittejä, ja alueen kunnat, matkailutoimijat ja Metsähallituksen luontopalvelut ovat yhdessä tehostaneet puiston viestintää. Samat tekijät ovat vauhdittaneet muidenkin puistojen kasvulukuja.

Esimerkiksi Turun oma lähikansallispuisto Kurjenrahka kasvatti käyntimääriään 45 %, kun paikallisväestö on ottanut omakseen puistoon rakennetun kävijöiden toivoman rengasreitin. Nuuksio hyppäsi reilusti yli 300 000 käynnin rajan (343 000 käyntiä), joka johtuu kansallispuiston tunnettuuden kasvusta osana pääkaupunkiseudun virkistystarjontaa. Oulangan kansallispuisto rikkoi ensi kertaa 200 000 käynnin rajan, kun puistoa halkova legendaarinen vaellusreitti Karhunkierros sai julkisuutta 60-vuotisjuhlillaan. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Kävijämäärä vahvistaa Oulangan kansallispuiston asemaa alueen matkailun peruskalliona”, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista.

Kolin kansallispuisto kasvatti käyntimäärää 24 prosentilla 167 300 käyntiin kiitos alueella pidettyjen tapahtumien, hyvän yritysyhteistyön ja luontokeskuksen uudistetun näyttelyn.

Valtion sijoituksella hyvä tuotto paikallistalouteen

Valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin.

Eniten rahaa paikallistalouteen tuottavat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (36,5 milj. euroa) ja Urho Kekkosen kansallispuisto (21,2 milj. euroa). Kolmantena on Oulangan kansallispuisto, jossa paikallistulovaikutus nousi 14,4 miljoonasta 19 miljoonaan euroon ja neljäntenä Koli 17,7 miljoonalla eurolla. Kaikki nämä puistot sijaitsevat matkailualueilla, missä kävijät käyttävät alueen palveluja. Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle. Toisaalta tiedetään kävijätutkimuksista, että juuri kansallispuistot ovat yksiä matkailualueiden merkittävimpiä vetovoimatekijöitä, joita ilman käyntimäärät ja sitä myöten rahan kulutus jäisi pienemmiksi.

Aiempina vuosina kansallispuistojen rahoituksen panos-tuotto-suhde on ollut 10 euroa, ja matkailualueilla, joissa matkailijan viipymä on pidempi, keskimäärin 14 euroa. Suhdelukua ei ole laskettu vuodelle 2015, mutta se näyttää olevan aiempaa parempi. Metsähallituksen luontopalvelujen euromääräinen panostus kansallispuistojen palveluihin ei ole kasvanut, mutta kävijöiden rahankäytön paikallistulovaikutus sen sijaan on. Olennaista näyttääkin olevan palvelujen kohdistaminen kysynnän mukaan, sen mukaan mitä kävijät toivovat ja missä on suuri kävijäpotentiaali.

Kun kansallispuistojen hoito on yhdellä organisaatiolla, voimme kehittää ja tuottaa palveluja kysyntälähtöisesti, ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä useissa kohteissa. Valtion organisaationa voimme myös varmistaa, että kansallispuistot hyödyttävät koko matkailusektoria”, Väisänen summaa.

Lähde: Metsähallitus
Kuva: Tuomo Pirttimaa


Mainos



Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston huippusuositut luontoillat alkavat taas Kevättalvisten ulkoiluretkien lomassa pääsee kansallispuiston kolmessa luontokeskuksessa nauttimaan luontoiltaesityksistä. Luontoiltojen aiheet vaihtelevat valokuvauksesta retkeilyyn, Tunturi-Lapin eläimistöön ja tähtitaivaan ilmiöihin. Tuntur...
Koko joulukuu mukavaa tekemistä Pyhä-Luoston luontokeskus Naavassa Pyhä-Luoston luontokeskus Naavan joulukuu on täynnä tekemistä. On joulumyyjäistä, joululauluesityksiä, teatteria, iloisimpia ja kauneimpia joululauluja, satutuokiota ja revontulia. Naavan joulu alkaa perinteisillä joulumyyjäisillä yhdessä Pyhän ta...
Vaarojen Maraton – Reitti entistä enemmän poluille Lokakuussa Kolin kansallispuistossa juostava Vaarojen Maraton uudistaa reittejään. Reitti muuttuu entistä polkuvoittoisemmaksi, kun Pielisen Rantatiellä juostavat osuudet vähenevät ja reitti kulkee jatkossa Mäkränvaaran ja Kolinuuron poluilla. ...
Kohde: Oulangan kansallispuiston leirintäalue Aivan Kiutakönkään nurkilla Oulangan kansallispuiston sylissä piilee sympaattinen sekä luonnonläheinen leirintäalue. Leirintäalue on avoinna 1.6. - 31.8. ympäri vuorokauden ja virvokkeita saa hankittua kioskista kello 21 asti. Leirintäalueen vierestä...
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten kevättalvi luontoiltoja tulvillaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suositut luontoillat starttaavat Ylläksellä viikolla 7, Pallaksella 8 ja Hetassa 10. Kevään luontoilloissa vieraillaan oman kansallispuiston helmikohteissa, retkeillään kahdeksalla erämaa-alueella sekä Norjassa j...
Pyöräilystä entistä parempi matkailuvaltti Tunturi-Lappiin – Pallas-Yllästunturin kansallispui... Pallas-Yllästunturin kansallispuiston uusittu reitistösuunnitelma parantaa huomattavasti pyöräilymahdollisuuksia puistossa. Pyöräily on nyt sallittua kaikilla maastoon merkityillä virallisilla kesäreiteillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suunn...
Kurjenrahkalla juhlitaan ja muistellaan – kansallispuisto täyttää jo 20 vuotta Kurjenrahkan kansallispuisto juhlii 20-vuotista taivaltaan ja Suomen luonnon päivää Kurjenpesän luontotuvalla 25.8. Luvassa on opastettu kävelykierros, lämmintä juotavaa tunnelmallisessa ympäristössä ja Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien t...
Suositut paikat luontokohteiden lammaspaimenina hakuun 13.1. Kesän 2014 lammaspaimenia haetaan nyt Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin huolehtimaan lampaiden päivittäisistä tarpeista. Lammaspaimennus on loman ja luonnon hyväksi tehtävän vapaaehtoistyön yhdistelmä parhaimmi...
Jääpadolla kulku on hengenvaarallista, Oulangan kansallispuisto varoittaa Muutama Oulangan kansallispuistossa kävijä on saattanut itsensä vakavaan vaaratilanteeseen kävellen Kiutakönkään putouksen päälle muodostuneelle jääpadolle. Alue on nyt merkitty siimanauhoin ja kyltein. Kävijöistä ainakin osa on ollut suomalai...
Virtuaaliseikkailulle Repoveden maisemiin! Nyt Repoveden maisemiin pääsee tutustumaan uudella tavalla. Metsähallituksen luontopalvelut on julkaissut virtuaalioppaan Repoveden kansallispuistoon. Upeiden 360 asteen maisemavalokuvien kautta näkee alueen luonnon ja kulttuurihistorian uusin silmin...

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika