Ulkoilma 30.11.2014

Joulukuun 1. päivä vietetään kansainvälistä Etelämannerpäivää. Päivä juhlistaa 1.12.1959 allekirjoitettua Etelämannersopimusta, jossa 12 kansakuntaa sopi Etelämantereen yhteisestä käytöstä vain rauhanomaisiin tarkoituksiin koko ihmiskunnan hyväksi. Yksi osa tätä toimintaa on Etelämantereella tehtävä tutkimus.

25 vuotta sitten ensimmäinen suomalainen tutkimusretkikunta lähti samana vuonna valmistuneella R/V Arandalla Etelämantereelle. Matkan johtajana toiminut Merentutkimuslaitoksen entinen ylijohtaja Pentti Mälkki kertoo, että enemmistölle matka oli ensimmäinen, joten tuntemattomat olot ja oman tutkimusohjelman toteuttamisen mahdollisuudet jännittivät. ”Samalla kaikkeen – myös pahimpaan – piti varautua, koska apua ei olisi helposti saatavissa. Toisaalta kahden vuoden valmistelu antoi luottamusta ja uusia kokemuksia odotettiin innokkaasti”, Mälkki muistelee.

Ajat ovat tästä muuttuneet, mutta edelleen Etelämanner on hyvin eristyksissä muusta maailmasta ja retkikuntien valmisteluissa korostuu turvallisuudesta huolehtiminen. Tämä tutkimuskausi on monella tavalla poikkeuksellinen, sillä lähikuukausina Etelämantereella työskentelee ennätysmäärä suomalaisia tutkijoita. Suomen Aboa- tutkimusaseman lisäksi tutkijoita työskentelee mm. Saksan, Norjan ja Argentiinan tutkimusasemilla sekä Etelä-Afrikkalaisella tutkimusaluksella”, kertoo Ilmatieteen laitoksen Etelämanner-logistiikan päällikkö Mika Kalakoski. Tällä kaudella tutkitaan Etelämantereen jäätikköjärviä, meteorologiaa, lunta ja pienhiukkasia sekä Antarktiksen jään paksuuden vaihtelua ja sen vaikutusta laivojen jääkuormiin. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu palvelee tulevalla kaudella alueella toimivia aluksia ja on valmiina toimittamaan alueelta satelliittikuvia.

Etelämanner mielenkiintoinen tutkimusalue

Etelämantereen merijään laajuus ylitti tänä vuonna 20 miljoonaa neliökilometriä ensimmäistä kertaa sitten satelliittimittausten aloittamisen, mikä on herättänyt keskustelua ilmastonmuutoksen etenemisestä. ”Etelämantereen jääpeitteen lisääntyminen johtunee pikemminkin vuosikymmenien aikaskaalassa esiintyvästä ilmaston vaihtelusta kuin ilmastonmuutoksesta. Viimeaikoina vallinneet voimakkaat tuulet ovat ajaneet merijäätä aikaisempaa laajemmalle alueelle. Sen lisäksi mannerjäähyllyjen sulamisesta aiheutunut merenpinnan suolaisuuden vähentyminen on suosinut merijään kasvua”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma.

Vihman mukaan Etelämantereen jäätä, ilmakehää ja muita ilmiöitä tutkimalla pystytään selvittämään ilmastonmuutoksen mekanismia. ”Tutkimusten avulla pyritään myös parantamaan ennusteita siitä, miten ilmasto tulee jatkossa muuttumaan. Ilmastomallien mukaan lämpötilojen odotetaan Etelämantereella nousevan vuoteen 2100 mennessä 1–4 asteella. Muutos on vain noin puolet siitä mitä ennustetaan pohjoisille napa-alueille. Yksi suuri ilmastonmuutokseen liittyvä kysymysmerkki on Etelämantereen länsiosan jäätikön mahdollinen kiihtyvä lohkeilu, jolla voi olla suuri merkitys merenpinnan nousuun koko maapallolla”, Vihma toteaa.

Lähde: Ilmatieteen laitos / Kuva: FINNARP

Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Lynx Adventure Antarctica -retkikunta teki ensinousun Etelämantereella – Huipun nimeksi Mount ... Suomalais-islantilainen neljän miehen retkikunta teki tänään ensinousun Etelämantereella sijaitsevalle vuorelle. Mount Suomeksi nimetty vuori on myös kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Lynx Adventure Antarctica –retkikunta saavutti tänään...
Suomalaisretkikunta löytöretkelle Etelämantereelle Patrick ”Pata” Degerman, Timo Moilanen ja Pekka Holma ovat parasta aikaa matkalla kohti Etelämannerta ja Kuningatar Maudin maata. Retkikunnan tarkoituksena on löytää, saavuttaa ja kiivetä yksi alueen monista piikkimäisistä vuorista. Alue on suunnatto...
Vesa Luomala hiihti ensimmäisenä suomalaisena yksin Etelänavalle Helsinkiläinen Vesa Luomala saapui Etelänavalle eilen 23.1. lähes kahden kuukauden hiihtämisen jälkeen unsupported – ilman ulkopuolista apua! Vesa Luomala aloitti matkansa kohti etelänapaa 2.12.2013 kaikessa hiljaisuudessa julkisuudelta. Yksikään su...
Erätulilla-sarjan uusi tuotantokausi alkaa helmikuun viimeisellä viikolla Erätulilla-sarjan uusi tuotantokausi alkaa helmikuun viimeisellä viikolla, uudella ohjelmapaikalla torstaina 27. helmikuuta klo 19.30. Tuttuun tapaan 10 jaksoa keväällä ja 10 syksyllä. Mikko ”Peltsi” Peltola janoaa jälleen uusia retkeily-, kalastus-...
Kirja-arvio: Hiihtovaellus Etelänavalle – Eräretki Roald Amundsenin jäljissä Oli kulunut sata vuotta Roald Amundsenin matkasta etelänavalle, kun hänen reittinsä hiihdettiin toisen kerran. Stein P. Aasheim ja kolme muuta norjalaista seurasivat pioneerien lumeen hautautuneita latuja, päämääränään päästä perille Amundsenin retke...
To Deep South: Vesa Luomala lähtee hiihtämään yksin Etelänavalle Tämän vuoden Etelänavan hiihtäjiin mahtuu mukaan yksi suomalainenkin, nimittäin Vesa Luomala. Luomala lähtee Suomesta kohti Chilen Punta Arenasta 14.11. Chilestä aikataulun mukainen lento Etelämantereelle on 23.11., jossa Luomala viettää pari päivää ...
Tutustu elämään Etelämanner-tutkimusasemalla Millaista on työskentely Aboalla, Suomen Etelämanner-tutkimusasemalla; miten arkielo sujuu kaukana muusta maailmasta? Tule tutustumaan tutkimusaseman elämään Helsingissä Tieteiden talolla 11. lokakuuta avautuneeseen näyttelyyn! Tieteiden talol...

Kommentit

kommenttia

Elämme ulkoilmasta. #elämmeulkoilmasta ulkoilu, retkeily, vapaa-aika