Oulangan kansallispuistosta löytyi jälleen uusi laji

Kuusamon ja Sallan kuntien alueella sijaitseva Oulangan kansallispuisto tunnetaan satojen harvinaisten ja uhanalaisten lajien asuinpaikkana. Jotkut näistä lajeista ovat elinympäristövaatimuksiltaan hyvin erikoisia, ja Oulangalla on niiden ainoa tunnettu Suomen esiintymä. Näiden niin sanottujen ”Oulangan lajien” lukumäärä nousi jälleen yhdellä, kun puiston alueelta löytyi maastamme jo hävinneeksi luultu laji, harmaanäkinparta (Chara contraria), joka on aiemmin havaittu vain eräästä Ahvenanmaan järvestä.


Mainos


Vuonna 2013 Oulangan kalkkilammesta kerätty näyte päätyi Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Helsinkiin, jossa lajia ensin arveltiin hieman yleisemmäksi kalkkinäkinparraksi. Museolla vieraillut novosibirskiläinen näkinpartaistutkija Roman Romanov täsmensi hiljattain lajinmääritystä selvästi harvinaisempaan suuntaan.

Näkinparrat ovat makroleviä, joita Suomessa esiintyy tyypillisesti Itämeressä ja sen lisäksi niukemmin makeissa vesissä, jolloin ne ovat erityisesti mieltyneet dolomiittialueiden kalkkipitoisiin järviin ja pikkulampiin.

Kalkkilammet Suomen harvinaisimpia luontotyyppejä

Kalkkilammet ovat eräs maamme harvalukuisimmista ja pinta-alaltaan pienimmistä luontotyypeistä ja kasvupaikkoina sangen poikkeuksellisia. Harmaanäkinparran esiintymälammen pohjaan on saostunut vuosituhansien aikana metritolkulla hienojakoista, harmahtavaa kalkkiliejua, jota kertyy lampeen laskevista kalkkivetisistä huurresammallähdepuroista. Jokin erikoinen routailmiö nostattaa lammen pohjasta jopa kilojen painoisia kiviä kohti pintaa, jossa ne lepäävät pinnaltaan höttöiseltä vaikuttavan kalkkiliejun päällä. Lieju ilmeisesti kantaa kiviä raskaampiakin taakkoja, sillä lammessa on nähty ajoittain porojen ja jopa karhun tallustelujälkiä. Kalkkilammen kasvillisuus on äärimmäisen niukkaa. Lammen liejupohjalla kasvaa joidenkin yleisten sarojen ohella vain merivitaa (Potamogeton filiformis). Se on relikti eli jäännelaji muistona jääkauden jälkeisistä vaiheista yli 8000 vuoden takaa, kun muinainen jäämeri vielä nuoleskeli Koillismaan ylänköalueen rantoja. Vedenpinnan laskettua ja meren vetäydyttyä itään ja länteen joitakin merilajeja jäi elelemään dolomiittikallioperän vesistöihin, joiden vesikemia muistuttaa nykyisen Itämeren olosuhteita. Harmaanäkinparran ja merividan kaverina lammessa polskii kuoriäyriäislaji järvikatka (Gammarus lacustris), joka on yksi harvoista sisävesien kalkkilammissa runsaina määrinä viihtyvistä eläinlajeista.

Lisätietoja Oulangan kansallispuistosta www.luontoon.fi/oulanka

Lähde: Metsähallitus / Kuva: Mikroskooppikerroskuva harmaanäkinparrasta, © Jaana Haapala & Marja Koistinen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.


Mainos



Nämä saattavat kiinnostaa sinua

Parhaan luontoteon palkinnosta kisaa 22 ehdokasta Parasta luontotekoa 2015-2016 etsivään kilpailuun ehdotettiin 22 luontotekoa. Suomen IUCN-komitean järjestämä kilpailu käytiin nyt kuudetta kertaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkistaa kilpailun voittajan helmikuun alussa. Kil...
Karttakeskukselta uusi Kuusamon ulkoilukartta Täysin uudistettu Karttakeskuksen Ulkoilukartta Kuusamo 1:100 000 on painettu uudelle synteettiselle materiaalille. Uudet kestävät ulkoilukartat tunnistaa kannen keltaisesta merkinnästä. Kaksipuolinen taitettu ulkoilukartta kattaa yhdellä lehd...
Suomi 100 – Vuonna 2017 vietetään neljä kertaa Suomen luonnon päivää Vuonna 2017 Suomi täytää 100-vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Suomen luonnon päivää vietetään neljä kertaa vuoden aikana. Suomen luonnon päivät 2017 11.2.2017 Koe talvi – luistele metsälammilla, peuhaa lumi­maailmassa, juhli tulien äärellä tai yövy ta...
Etelä-Kuusamon Iivarassa uusi päiväreitti Etelä-Kuusamon Iivaaran vaaramaisemissa on avattu uusi 9 kilometriä pitkä päiväreitti. Iirinki nimeä kantava reitti on pääosin helppo, mutta osin vaativakin ympyräreitti. Reitti on merkitty puisin paaluin, joissa on vihreät heijastinnauhat. Reitti lä...
Reippaasti Rukalla -hanke parantaa Ruka-Kuusamon retkeilypalveluita Ruka-Kuusamon matkailun tavoitteena on kesämatkailun kasvattaminen ja majoituskapasiteetin käyttöasteen parantaminen. Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueen käyttö on erityisesti kes...
Hossan uusi kansallispuisto avautuu kesäkuussa Suomen 40. kansallispuisto perustetaan itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Hossaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti kansallispuistolain eilen keskiviikkona 24.5. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen jo aiemmin toukokuussa. Laki...
Karhunkierros täyttää 60 vuotta – kirjoituskisa alkaa Metsähallituksen luontopalvelut haastaa vaeltajat kirjoittamaan rakkaudesta ja Karhunkierroksesta. Helatorstaina alkavan kirjoituskisan voittajan valitsee Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas. Sadattuhannet ovat menettäneet sydämensä Karhunk...
Enni Rukajärvi sai hopeakylkisen nimikkotaimenen Kuusamon Oulankajoesta Luonnonystävänä tunnettu olympiamitalisti Enni Rukajärvi on saanut Kuusamon kaupungilta ja Metsähallitukselta nimikkotaimenen, jonka vaiheisiin voi tutustua netissä sivuilla Oulangantaimen.fi. Enni Rukajärven mukaan nimetyn Enni-taimenen kutuvaellus...
10 syytä liikkua luonnossa 1. Oleilu riittää: Luonnossa ei tarvitse välttämättä harrastaa hikiliikuntaa, sillä jo muutaman minuutin oleskelu luonnossa lisää hyvinvointia. Jo luontokuvien tai -maisemien katselu edistää esimerkiksi leikkauspotilaiden toipumista. 2. Hyvää oloa: ...
Uutuuskirja Terveysmetsä on lumoava teos luonnon elvyttävästä vaikutuksesta Marko Leppäsen ja Adela Pajusen Terveysmetsä (Gummerus) näyttää, kuinka monin tavoin luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Se on kattava opas Suomen luonnon elvyttäviin erityispiirteisiin. Tutkimustietoa, tarinoita ja vinkkejä sisältävä kirja innos...

Kommentit

kommenttia